Tyhjiä, pantillisia juomapakkauksia palautetaan Suomessa vuosittain yli 2 miljardia kappaletta. Palautuksen jälkeen pakkauksen matka jatkuu käsittelyn kautta takaisin kauppoihin ja ravintoloihin uusina juomapakkauksina tai muina materiaaleina teollisuuden käyttöön.
Kun palautat pantillisen juomapakkauksen, saat siitä pantin. Mutta tiedätkö, miten pakkauksen matka jatkuu automaatilta? Palautusjärjestelmä on hiottu jokaista yksityiskohtaa myöten niin, että pakkausten kierrättäminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Pakkaukset suunnitellaan sataprosenttisesti kierrätettäviksi. Palautusjärjestelmään kuuluvat pakkaukset tunnistetaan yksilöllisesti ja voidaan siten lajitella materiaalikohtaisesti. Kerättyjen tyhjien pakkausten materiaali on puhdasta ja elintarvikekelpoista. Palautuneet pakkaukset eivät sekoitu muiden materiaalien kanssa missään vaiheessa kierrätysketjua.
Kuluttaja palauttaa tyhjän juomapakkauksen palautuspisteeseen ja saa pakkauksen hinnassa maksamansa pantin takaisin. Ravintola myy pantillisiin pakkauksiin pakattuja juomia ja kerää tyhjät pakkaukset talteen. Ravintola toimittaa tyhjät pakkaukset palautusjärjestelmän kierrätettäväksi.
Kaupassa palautusautomaatin takana pullohuoneessa pakkaukset lajitellaan materiaalin mukaan automaatin toimesta. Tyhjät tölkit ja pullot pakataan palautussäkkeihin, -laatikoihin ja lasiastioihin jatkokäsittelyä varten.
Suomi on harvaan asuttu maa ja siksi tyhjien palautuneiden juomapakkausten logistiikka on suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi. Mitä aikaisemmin pakkaukset litistetään ja lajitellaan, sitä tehokkaampaa niiden kuljettaminen on. Esimerkiksi litistetyt pullot ja tölkit vievät vain kuudesosan siitä tilasta, mitä ne veisivät ilman litistystä. Näin niitä mahtuu yhteen kuljetusautoon enemmän.
Tyhjät pakkaukset kuljetetaan pois samalla kun uusia tuodaan myyntiin. Lisäksi osa pakkauksista noudetaan suoraan jatkokäsittelyyn. Käsittelylaitoksia on eri puolilla Suomea, jotta kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä.
Käsittelylaitoksilla tölkit ja muovit paalataan valtaviksi paaleiksi. Paalit lähetetään eteenpäin materiaalien kierrätyslaitoksille. Käsittelylaitos ottaa vastaan ja lajittelee myös ilman palautusautomaattia palautuvat pakkaukset. Näitä ovat esimerkiksi ravintoloiden, bensa-asemien ja kioskien pullot ja tölkit.
Jokainen pakkaus lajitellaan ja jatkokäsitellään omalla tavallaan. Lue lisää eri pakkausten kierrätyksestä täältä.
Kuluttajat, kauppa, logistiikka- ja kierrätysoperaattorit, juomien valmistajat ja maahantuojat – suomalainen juomapakkausten kierrätys pyörii yhteispelillä.
Palautusjärjestelmä perustuu panttiin, joka kiertää yhtä matkaa juomapakkauksen kanssa. Kun juomapakkaus toimitetaan myyntiin kauppaan, kauppa maksaa pantin juomavalmistajalle tai maahantuojalle tuotteen hinnassa. Juomien valmistaja tai maahantuoja maksaa pantin Suomen Palautuspakkaus Oy:lle, Palpalle. Kuluttaja maksaa pantin ostaessaan tuotteen ja saa sen takaisin palauttaessaan tyhjän pakkauksen palautuspisteeseen.
Tyhjät pakkaukset toimitetaan palautuspisteestä pakkausten käsittelylaitokselle, josta materiaali jatkaa jälleenkäsittelijälle. Palautuspiste ja käsittelylaitos raportoivat Palpalle palautetut pakkaukset ja kuljettaja raportoi kuljettamansa kuljetusyksiköt. Lopulta pantin kiertokulku umpeutuu, kun Palpa maksaa pantin palautuspisteelle.
Valtaosa juomavalmistajista ja maahantuojista on liittynyt Palpan hallinnoimaan palautusjärjestelmään. Liittyminen kannattaa, sillä se takaa vapautuksen juomapakkausverosta.
Suomalainen juomapakkausten kierrätysjärjestelmä on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta: suurin osa juomapakkauksista saadusta materiaalista palaa käyttöön uusina juomapakkauksina ja lisäksi muina tuotteina. Tärkeimmän työn tekevät suomalaiset kuluttajat, jotka palauttavat yli 90 % ostetuista juomapakkauksista takaisin kiertoon.
Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävä on hallinnoida ja kehittää pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmiä Suomessa. Sen omistavat kaupan keskusliikkeet ja juomateollisuus. Tehokas palautusjärjestelmä perustuu Palpan, kuluttajien, juomavalmistajien ja -maahantuojien, vähittäiskaupan ja laajan kumppaniverkoston tiiviiseen yhteistyöhön.
Juomapakkausten kierrättäminen on Suomessa helppoa. Pantti on keskeinen syy tehokkaalle toiminnalle, mutta se ei yksin riitä. Suomalaiset ovat ympäristötietoisia ja kierrätys käy luontevasti – päiväkodeissa, kouluissa ja kotona opitaan kierrättämään ja välttämään turhaa roskaamista.
Pantillisuus ei ole ainoa toimiva kierrätyksen malli. Esimerkiksi Sveitsissä kierrätetään juomapakkausten lisäksi monia muitakin pakkauksia tehokkaasti ja tarkasti. Pantin sijaan siellä kierrätysaktiivisuus perustuu sanktion välttämiseen, sillä lajittelemattomasta jätteestä seuraa sakko.
Muita tapoja juomapakkausten kierrättämiseen ovat esimerkiksi kauppaketjujen omat panttijärjestelmät, vapaaehtoinen lajittelu muun kotitalousjätteen tapaan ja lajittelu jätteenkäsittelylaitoksella.
Pantillisetkaan kierrätysjärjestelmät eivät ole samanlaisia meillä ja maailmalla. Eri maiden panttijärjestelmissä on eroja esimerkiksi kierrätettävissä materiaaleissa ja panttiarvoissa.
Juomapakkausten kierrätys säästää tehokkaasti luonnonvaroja, kun materiaalit hyödynnetään yhä uudestaan. Mitä juomapakkaukselle tapahtuu palautuksen jälkeen, riippuu siitä, mistä materiaalista se on valmistettu.
Tölkkialumiini voi kiertää lähes ikuisesti. Tyhjät tölkit kuljetetaan palautuspisteestä käsittelylaitokselle, jossa ne puristetaan suuriksi paaleiksi. Paalit toimitetaan kierrätyslaitoksille, missä ne sulatetaan harkoiksi. Harkoista puristetaan ohutta levyä, jota käytetään uusien tölkkien valmistamiseen.
Tölkin uusi elämä alkaa tölkkitehtaalta, missä siihen tehdään juomabrändin mukaiset maalaukset, viivakoodit ja panttimerkinnät. Ennen kaupan hyllylle päätymistä tölkki käy panimolla täytettävänä.
Suurin osa palautetuista PET-muovipulloista on kirkasta muovia. Kirkas muovi soveltuu parhaiten uusien pullojen materiaaliksi.
Tyhjät pullot kuljetetaan palautuspisteestä käsittelylaitokselle, jossa ne puristetaan suuriksi paaleiksi. Paalit toimitetaan kierrätyslaitoksille, jossa ne lajitellaan värin mukaan kirkkaaseen ja värilliseen muoviin. Pullot rouhitaan ja rouheesta valmistetaan granulaattia eli pieniä pyöreitä pellettejä. Granulaatista valmistetaan uusia pulloaihioita. Pulloaihio on pienen pullon muotoinen muovitikku, jossa on valmis korkkiosa. Aihiot puhalletaan lopulliseen muotoonsa juomatehtaalla ja täytetään lopuksi. Uusien pullojen lisäksi, kirkkaasta PET-muovista valmistetaan muita pakkauksia elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Värillisestä muovista tehdään muita muovipakkauksia ja esimerkiksi pakkausmateriaaleja ja tekstiilejä.
Palautuneiden kierrätyslasipullojen materiaali lajitellaan värin mukaan. Kierrätetystä lasista valmistetaan uusien lasipullojen lisäksi myös muita lasipakkauksia ja -purkkeja. Kierrätyslasipullo saattaa päätyä myös rakennusteollisuuden käyttöön materiaaleina, kuten rakennuseristeenä tai vaahtolasina.
Tyhjät pullot kuljetetaan palautuspisteestä käsittelylaitokselle, mistä ne siirretään kierrätyslaitokselle. Kierrätyslaitoksella ne murskataan, puhdistetaan ja lajitellaan kierrätykseen värin mukaan. Kirkas lasi soveltuu helpoiten uusien pullojen valmistukseen, ja myös värillisestä lasista voidaan valmistaa uusia pulloja. Lisäksi kierrätyslasia käytetään muiden lasipakkausten valmistamiseen.
Uudelleen täytettäville lasipulloille on olemassa oma palautusjärjestelmänsä. Lisää tietoa tästä järjestelmästä löydät Ekopullon verkkosivuilta.
OikeinVäärin Pantilliset juomapakkaukset jatkavat matkaansa palautusautomaatilta kierrätykseen. Kierrätystapa riippuu pakkauksesta. Osa lasipulloista pestään ja täytetään uudelleen. Tölkit viedään alumiinisulattamoon ja niistä syntyy uusia tölkkejä. Muovi- ja lasipullot rouhitaan tai murskataan ja niistä valmistetaan uusia pakkauksia sekä muita tavaroita ja materiaaleja.
OikeinVäärin Yli 90 % vuoden aikana myydyistä tölkeistä ja pulloista palautetaan takaisin kiertoon. Juomapakkausten palautusasteet ovatkin Suomessa maailmanennätysluokkaa. Hyvä me!
OikeinVäärin Palautusautomaatti tunnistaa pullot ja tölkit muodosta ja viivakoodista ja maksaa sitten oikean pantin. Muodon tunnistamista varten automaatissa on kamera, ja viivakoodia varten skannaava valonsäde. Panttimerkintä kertoo pantin määrän juoman ostajalle, mutta automaatti ei osaa sitä lukea.
OikeinVäärin Muovisista pulloista saadusta muovirouheesta valmistetaan paitsi uusia pulloja, myös esimerkiksi reppuja, paitoja ja kyniä. Tölkkialumiinista tehdään uusia tölkkejä, ja lasipulloista saatavasta lasimurskeesta syntyy esimerkiksi rakennusteollisuuden tarvitsemia täyte- ja eristemateriaaleja.
OikeinVäärin Kaikki vaihtoehdot pitävät paikkansa. Osassa lasipulloista ei ole panttimerkintää, jolloin pantillisuuden voi tarkistaa kaupan hyllyreunan hintalapusta tai kassakuitista.
OikeinVäärin Oikeita vastauksia ovat palautusautomaatti ja metallinkeräys. Esimerkiksi ulkomailta ostetut, pantittomat tölkit voi siis palauttaa palautusautomaattiin siinä missä muutkin tölkit, niistä ei vain makseta panttia. Pantittomat lasipullot voi viedä lasinkeräykseen, ja pantittomat muovipullot kierrätetään energiajakeena tai pannaan sekajätteeseen.
OikeinVäärin Palautusautomaatti tunnistaa pullon pantillisuuden sen muodon ja viivakoodin perusteella. Viivakoodi löytyy etiketistä, joten ilman etikettiä pullo jää tunnistamatta eikä automaatti osaa maksaa oikeaa panttia. Samasta syystä automaatti ei tunnista myöskään ruttuista tölkkiä.
OikeinVäärin Kaikki mainitut voivat häiritä automaatin toimintaa. Tiesithän, että palautusautomaattiin on hyvä palauttaa vain tyhjiä pulloja tai tölkkejä? Pakkauksista roiskuva neste voi sotkea laitteen kameran, viivakoodinlukijan tai liukuhihnat, mikä saattaa hidastaa tai muuten häiritä automaattia.
OikeinVäärin Suomessa on käytössä neljä panttiarvoa: 10, 15, 20 ja 40 senttiä. Panttiarvoista määrätään jätelain juomapakkausasetuksessa.